Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Blogi

Valituksen ja ainaisen kurjuuden pyhäkkö

Jos haluat hieman taustatietoa siitä, kuka näitä hirvityksiä tänne raapustelee, niin klikkaa tästä.

työkamuja
14.08.2019 17:50 | (▰˘◡˘▰)

Join kahvin, ja odottelen, että kofeiini iskee. Sitten lähden lenkille, mutta tässä odotellessani kirjoitan tähän nyt jotain, joka ei liity mitenkään lenkkiin, enkä oikeastaan tiedä, miksi edes sanoin että join kahvin ja odottelen, että pääsen lenkille. :d

Mulla on enää kaksi työpäivää ja sen kunniaksi aloin tänään töissä pohtimaan, miten outojen ihmisten ympäröimänä olen ollut koko kesän. Ihan normaalien siis, koska kaikki me ollaan jollain tavalla outoja. Hassumpaa aiheesta tekee sen, että olen taas huomaamattani uudelleennimennyt työkavereitani ja oman pääni sisällä se kuulosti niin huvittavalta, että ajattelin jakaa hupsuja ajatuksiani taas. Onneksi ne ei tiedä, mitä niistä ajattelen. :-D Toivottavasti tää ei ole kovin väärin puhua ihmisistä tälleen selän takana? 

(En paljasta työpaikkaani tai työtehtäviäni, joten puhun vähän kierrellen :dd)

Kaikista eniten teen töitä henkilön kanssa, jota kutsun Toksiseksi maskuliinisuudeksi. Toksinen maskuliinisuus on nimestään huolimatta henkilö, jonka kanssa teen ihan mielelläni töitä, ja jonka kanssa on yleensä ihan hauskaa. Toksinen maskuliinisuus haluaa, että hänestä pidetään, ja osaa kyllä käyttää hyväksi karismaansa niin, että hänestä tosiaan pidetään, vaikka hän joskus onkin aika paskamainen. Puhuu aika ilkeesti muista sitten selän takana joskus. Olen huomannut, että hän saa naispuolisilta vanhemmilta naiskollegoilta kaiken anteeksi olemalla pitkä ja komea. :D Hänen mielestään ei ole ongelma, jos jossakin kuvitteellisessa työpaikassa miesasiakas vaatii täysin pätevän naisasiakaspalvelijan tilalle miesasiakaspalvelijaa. Koska hän on sitä mieltä, sukupuolitan työtehtävämme miesten ja naisten työtehtäviin niin, että miesten työtehtäviin kuuluu kaikkein paskimmat hommat ja odotan, että hän hoitaa ne. 

Daddy Jokesin kanssa on vaikea puhua mistään vakavasti, koska hän tykkää vitsailla, yleensä vielä nimenomaan paskoja isukkivitsejä, joista hänen nimensäkin tulee. Ja mun mielestä isävitsit pitäisi kieltää kaikilta, jotka ei ole isejä. Daddy Jokes tykkää myös leikkiä vesileikkejä, ja joskus kesän alussa oli vielä ihan hauskaa, kun sai jännittää, oliko joku nurkan takana suihkimassa vettä naamaan, mutta aika pian aloin pitämään itseäni vähän liian kypsänä vesileikkeihin, enkä yleensä ikinä pidä itseäni mitenkään kypsänä. Daddy Jokes ei myöskään ymmärrä henkilökohtaisesta tilastani mitään (tähän syyllistyy Toksinen maskuliinisuus myös), vaan koskee muhun vähintään aina ohi mennessään. Ei siis mitenkään.. väärällä tavalla youknow. :D Taputtaa olkapäätä tai nykäisee hihasta tai jotain. En ole itse mikään koskettelija joten mietin aina, että mitä se siitä hiplailusta hyötyy.

Lähiöjonne on ihan aikuinen, vaikka nimessä onkin sana jonne, mutta jos olisin estynyt näkemään hänen naamansa ja kuulisin vain äänen, veikkaisin hänen ikänsä aika paljon alemmas. :D Hänellä on tatuoituna rystysiin erään Helsingin lähiön nimi. Lähiöjonne on ihan kiva, ei kauhean puhelias. Tykkää heittää kaksimielistä läppää ja kiroilee paljon. Meillä ei kyllä ihan kauheesti ole mitään yhteistä, mutta Lähiöjonne tekee työnsä nopeasti ja siitä hyödyn. Kerran Lähiöjonne raivosi äänekkäästi pomolle ja sai sillä aikaan asioita, jotka vaikuttivat positiivisesti kaikkien työntekoon, joten hyväksyn hänen olemassaolonsa. 

Frozenin tyyppi on aika hiljainen, aika frozen. Hän myös näyttää siltä Frozen-leffan poromieheltä, en muista nimeä, siksi tyyppi. Hänestä tulee mieleen se tyyppi, joka yläasteella, kun liikkatunnilla oli paritanssia, ei uskaltanut koskea tyttöihin vaan sen sijaan, että olisi pitänyt tanssiessa kättä tytön selällä, piti sitä muutaman sentin irrallaan selästä. En tykkää tehdä töitä Frozenin tyypin kanssa, koska hän on hidas, ei edes yritä olla mun kaveri ja saattaa kadota salille kesken työpäivän. 

Arkkiviholliseni nimi on Moottorisaha. Nimi tulee hänen äänestään, joka kova ja ihan prkeleen raivostuttava. Hän on vanha nainen, joka ns. käsittelee myöhemmin sitä asiaa X, jonka minä ja yleensä Maskuliininen toksisuus tai joku muu saamme aikaan. Hyvin usein hän keksii jotakin valitettavaa, ja valitukset välitetään huutaen. Aivoni ovat kehittäneet puolustusreaktioksi Moottorisahan hirveyttä vastaan sen, että alan hihittämään aina kun Moottorisaha avaa suunsa, mikä ei ole sinäänsä hyvä, että se suututtaa sitä vain enemmän. Viime vuonna hänellä oli kaverinaan myös Saatana, joka oli vieläkin pahempi. Laitettiin tulenkatkuista palautetta hänestä kesän päätteeksi ja tänä vuonna häntä ei ole näkynyt koko talossa, tiedä sitten miksi. :-)

Hyppyjätkä on itseasiassa Toksisen maskuliinisuuden keksimä nimi, ja se kuvaa Hyppyjätkän kävelytyyliä, joka on sellainen hassun hypähtelevä. Hyppyjätkällä on paljon mielipiteitä, jotka saattavat olla ihan tyhmiä, ja jopa sellaisista asioista, jotka eivät ole lainkaan mielipideasioita. Jaksoin väitellä hänen kanssaan vielä alkukesästä, mutta nyt jos kuulen hänen aloitavan lauseen "itseasiassa mun mielestä...", niin poistun huoneesta samantien. 

Sitten on kolmen jengi, joka koostuu Cho Changista, hänen isosiskostaan ja heidän luihuskaveristaan. He ovat tiimi. Cho Chang näyttää ihan Cho Changilta, hän on tosi kaunis, tosi hyvä työssään, urheilullinen ja syö aina terveellisesti. Cho sanoi mulle kerran, että "toi pulla taitaa olla sun lempparii ku syöt sitä aina", sen jälkeen varoin, etten ikinä syö pullaa kahvihuoneessa, kun Cho on paikalla. Cho Changin sisko on tosi sympaattinen, se istuu aina taukohuoneessa ja joko höpöttää taukoamatta tai katselee puhelimeltaan jotain outoa reality-tv-ohjelmaa ja hihittää ääneen. Luihuskaveri on tosi mystinen ja vähän pelottava, ja sillä on tosi vahva resting bitch face. 

Moraalittomat paskiaiset ovat tyttö ja poika, joilla on jotain juttua keskenään. Paskiaisia he ovat siksi, koska kukaan ei jaksa katsella niiden kissahiirileikkiä ja moraalittomia siksi, että ainakin se tyttö seurustelee ja asuu yhdessä jonkun toisen kanssa. Kuulemma ne meni kihloihinkin ihan äskettäin. 

Tummasuklaa on vanha mies, joka istuu aina taukohuoneessa ja puhuu tummasta suklaasta. Joskus hän tarjoaa tummaa suklaata. En ymmärrä hänen tummasuklaapsykoosejaan. Kuulemma se on aina ollut sellainen. 

Sitten on iso joukko muita, joiden kanssa en ole ikinä vaihtanut sanaakaan tai joiden touhuja en pääse seuraamaan sekä kasa meitä kesätyöläisiä, jotka tietenkin olemme erittäin mukavia ja normaaleja kaikki :-). Tästä joukosta valitsisin autiolle saarelle kanssani Toksisen maskuliinisuuden, koska hän voisi miehenä rakentaa lautan samalla kun itse ottaisin aurinkoa ja siemailisin drinkkiä kookospähkinän kuoresta, jonka Toksinen maskuliinisuus olisi minulle valmistanut, koska hänelle on niin omituisen tärkeää, että kaikki pitävät hänestä. 

 

Enää kaksi työpäivää tässä omituisessa joukossa ja sitten pääsee NUKKUMAAAAN! Ja todettakoon myös, että kofeiini ei ole vieläkään pahemmin iskenyt. Meninkö lenkille vai en? Se selviää seuraavassa jaksossa.


 - (▰˘◡˘▰)

<< Takaisin



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kolme plus kuusi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

Ai vitsi näitä sun postauksia on NIIN kamalan kiva lukea :DD Mä tykkään sun huolettomasta ja hauskasta ja kertovasta kirjoitustyylistä :D
Ja alan ehdottomasti seuraileen the ocean flawsia ;)

- Hiekkamyrsky - 17.8.2019 17:49
  http://www.meduusameri.weebly.com





Kommentoi


RSS

©2019 the ocean of flaws - suntuubi.com